Pyhäinpäivä - kunnioita edesmenneitä ja ikuisuutta!

Pyhyys

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan tiettyjä juhlapyhiä. Nämä kalentereihimme merkityt juhlapäivät eivät ole sinne sattumalta tupsahtaneet. Niiden takana on valtava historiallinen menneisyys. On kuitenkin voimia, jotka yrittävät kitkeä pois kaiken, mikä muistuttaakin pyhyydestä, kuolemasta, ihmisyyden syvyydestä, ikuisista arvoista ja Jumalasta. 

Poikani Justus on pyhä. Hän on taivaassa. Kunnioitan sitä asiaa valtavasti. Se on aarre sisimmässäni. Pyhyys ei ole hurskastelua, vakavuutta, tietynlaista elämäntapaa tai tiettyjen vaatteiden pitämistä. Uusi testamentti kertoo pyhyyden ja pyhittämisen olevan “erottamista johonkin”(kreikk. “hagiazo”).  Itse Pyhä pyhittää eli erottaa ihmisen tai asian itselleen. Perillepäässeet pyhät ovat erotettuja taivaaseen. 

Tässä ajassa myös ne, jotka ovat valinneet Jeesuksen, julistetaan juridisesti valituksi, erotetuksi ja pyhäksi jo tässä ajassa korkeimmassa mahdollisessa tuomioistuimessa. Kuka tahansa elämäntavasta, identiteetistä, ihonväristä, uskontokunnasta tai sukupuolesta huolimatta julistetaan pyhäksi vain ja ainoastaan Jeesuksen sovitusveren perusteella. Jeesuksen vastaanottamisen yhteydessä tapahtuu Pyhän siirtyminen ihmishenkeen, joka alkaa tehdä omaa työtään ihmisessä muuttaen omassa persoonallisessa tahdissaan elämäntapaa Jumalan sydämen mukaiseksi. Elämäntapa ei kuitenkaan ole koskaan pyhäksi julistamisen syy!

Jo ennen maailman luomista Hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina.” (Ef 1:4)

Aika on syntyä ja aika on kuolla

Pyhäinpäivänä kohtaamme kuoleman. Saarnaajan kirjassa kerrotaan, kuinka “kaikella on määräaika ja kaikella on aikansa taivaan alla. Aika on syntyä ja aika on kuolla.”  (Saarn 3:1-2)  Kaikki me olemme syntyneet maan päälle omalla ajallamme ja kaikki me myös kuolemme omalla ajallamme. Uuden syntymän kohtaaminen on ihanaa, mutta kuoleman kohtaaminen laittaa väkisillä meidät ajattelemaan ikuisuutta.

Kuolema on luonnonlaki

Joillakin lakiesityksillä yritetään muuttaa luonnonlakeja. Kuolema on sellainen laki, johon emme voi lakiuudistuksella vaikuttaa. Voisimme tietysti tehdä vihapuhelain, joka vaientaisi kaikki kuolemasta ja ikuisuudesta puhuvat, mutta kuolema vain nauraisi tälle. Voisimme muuttaa kalenteriimme pyhäinpäivän Halloween - juhlaksi, mutta totuus kuolemasta ei poistuisi.

Joudumme toteamaan: “Emme voi estää kuolemaa!

Ihminen pystyy pysäyttämään viruksen, mutta ei kuolemaa.

Ihminen pystyy välttämään, lykkäämään, viivyttämään ja kieltämään kuoleman, mutta ei estämään sitä. Työnnämme usein kuoleman sen alan ammattilaisille, vaikka kuolema on osa elämää.

Kuoleman kohtaaminen ei ole helppoa

Minä en voinut jättää Justuksen kuolemaa alan ammattilaisille. Minun oli pakko katsoa tuota viheliäistä ilmiötä silmästä silmään. Rakensin ruumisarkun ja uurnan. Työnsin Justuksen ruumisarkun krematorion uuniin ja kolasin poikani tuhkat uunista uurnaan. Kannoin poikani lämmintä uurnaa sylissäni. Kauheaa hommaa! Kuitenkin koin samalla olevani suuren pyhyyden äärellä.

Luin Raamattua. Kuuntelin ja luin ihmisten kokemuksia kuolemanjälkeisestä elämästä.

Kuoleman kohtaaminen on tuskaista. Se kohtaa kuitenkin kaikkia, joten toisaalta se ei ole edes epäoikeudenmukainen.

Kuolema on suurin tasa-arvon tuoja

Kuolema on onnistunut tasa-arvon toteuttamisessa erittäin hyvin. Kuolema on ollut ja on tasapuolinen jokaista kohtaan. Se kohtaa kaikkia. Turha olla kateellinen rikkaalle, kauniille tai menestyvälle ihmiselle. Hän kuolee myös. 

Kuolema on myös ratkaisu. Jos joku väitti olevansa ikuinen maan hallitsija, niin kuoleman tullessa tuo väite kumoutui. Hitler, Mussolini, Stalin ja Idi Amin ovat kaikki kuolleita.  Monet ovat jopa iloisia heidän kuolemasta. Kuolema ratkaisi ongelman. Kuolema laittoi heidät kaikki samalle viivalle tasa-arvoisiksi kaikkien muiden ihmisten kanssa. Kuolema ei kunnioita ketään! Kuolema on lopullinen. Kuolema on suurin tasa-arvon tuoja planeetallamme.

Kaikkien on kohdattava kuolema silmästä silmään

Kuolema kohtaa uskovat ja ateistit.

Kuolema kohtaa terveet ja sairaat.

Kuolema kohtaa kaikki kansat ja heimot.

Kuolema kohtaa suomalaiset ja ruotsalaiset.

Kuolema kohtaa pohjalaiset ja savolaiset.

Kuolema kohtaa homot ja heterot.

Kuolema kohtaa hallitsijat ja hallittavat

Kuolema kohtaa poliitikot ja tavan tallaajat.

Kuolema kohtaa lihavat ja laihat.

Kuolema kohtaa rikkaat ja köyhät.

Kuolemaa ei voi kontrolloida. 

Ihmiskunnan suurin vihollinen on kuolema. Mikään muu ei tee meitä niin avuttomaksi kuin kuolema. Ja meidän on kohdattava se silmästä silmään.

Kuolema on korkeimmalta taholta tullut määräys

Heprealaiskirjeessä sanotaan: “Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio. (Hepr 9:27)

Ihmisen on koettava tuo määräys. Määräys annettiin kauan aikaa sitten. Kuolema oli alunperin täysin voimaton ilmiö. Jumala itse esitteli kuoleman paratiisissa ihmiselle. Jumala ei halunnut sen aktivoituvan. Valitettavasti IHMISEN valinnan kautta kuolema aktivoitui maailmaan ja nyt kuolema on määräys, jonka jokainen ihminen maailmassa joutuu kokemaan. Ja sen jälkeen tulee tuomio. Huh, huh! Ei hirveästi kiinnosta.

“Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.” (Room 5:12)

Tämäkö oli ilosanomaa? Ei todellakaan! Tämä oli vain vaikeroiva kuvaus siitä, että “aika on syntyä ja aika on kuolla.” 

Training for eternity

Jokaisen ihmisen maailmassa on joskus kohdattava se, mitä hän eniten pelkää. Useimmat Ihmiset pelkäävät eniten kuolemaa. Koska emme voi estää kuoleman tuloa kohdallemme, niin ainoa, mitä voimme tehdä, on valmistautua kuolemaan ja ikuisuuteen. Training for eternity!

Mikä on kuolema?

Usein ymmärrämme kuoleman olevan negatiivinen ja alaspainava tuhovoima. Ja onhan se sitä.  Kuitenkin, kun Jeesus kuoli, sanoi Hän: “Se on täytetty!” Huikea ilmaisu kuolemasta! Aika on kuolla silloin, kun tehtävä on täytetty.

Jeesus sanoi myös näin: 

"Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.” (Joh 11:25)

Uuden testamentin kreikkalainen alkuteksti kertoo kuoleman olevan “Thanatos” (Ero). Jeesus erosi hetkeksi kehostaan tuona hetkenä. Hän laskeutui alas tuonelaan, kävi saarnaamassa ilosanomaa “vankeudessa oleville ihmishengille” (1 Piet 3:19), tuli kehoonsa takaisin ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Voitto kuolemasta tuli kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Ylösnousemusvoima, Jumalan Pyhä Henki herätti Jeesuksen kehon eloon. 

Fyysinen kuolema on siis eroa omasta kehosta ja hengellinen kuolema on eroa Jumalan yhteydestä. Ero Jumalasta fyysisen kuoleman jälkeen on kauheinta, mitä voin kuvitella.  Fyysistä kuolemaa emme voi välttää, mutta hengellinen kuolema loppuu sadasosasekunnissa, jos valitsemme sen, mitä puolestamme on jo tehty: Jeesuksen sovitustyö avasi joka ainoalle ihmiselle mahdollisuuden ikuiseen elämään ja yhteyteen Jumalan kanssa. Elämä on yhteyttä ja kuolema on eroa.

Maailman paras tuomio

Jumalan Poika, Jeesus on omalla kuolemallaan voittanut synnin ja kuoleman! Jeesus itse otti päällensä tuomion, minkä me ansaitsisimme kuoleman jälkeen. Ylösnousemus sai aikaan sen, että nyt kuolema on palvelija jokaiselle Jeesukseen uskovalle. Fyysinen kuolema vie ihmisen kuolemattomuuteen. 

Kun tajuamme, mitä kuolema oikeasti on ja että se on kukistettu, alkaa sydämen riemuhuudot soida. Kun kohtaamme kuoleman, voimme sanoa sille: “Kuka on sinun voittajasi? Sinun tehtäväsi on siirtää minut nyt kuolemattomuuteen!” Viimeinen hengenvetoni tässä ajassa on ensimmäinen hengenvetoni ajattomuudessa.

Jokaisen Jeesukseen uskovan tuomio on: “Mene ikuiseen iloon perille päässeitten rakkaittesi luo!  Sama ylösnousemusvoima, joka herätti Jeesuksen kuolleista asuu ikuisesti Jeesuksen vastaanottaneessa ihmisessä. Tuo voima vie meidät kotiin, mutta se voi vaikuttaa kehoomme parantavasti jo tässä ajassa:

Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin Hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.” (Room 8:11)

Älkäämme siis koskaan halveksiko Jeesuksen sovitustyötä. Se on ainoa tie Isän tykö. Jumalaa ei kiinnosta meidän uskonnolliset temppumme miellyttää Häntä. Hän on jo mielistynyt meihin ja osoittanut intohimoisen rakkautensa meihin laittamalla kaiken tuomion Jeesuksen päälle. Wow, mikä tuomio! Joten kohtaa kuolema silmästä silmään yhdessä Jeesuksen kanssa!

Pyhäinpäivän tarkoitus on viedä meidät kunnioittamaan edesmenneitä rakkaitamme,  kohtaamaan kuolema ja ennen kaikkea kuoleman Voittaja!

Eräänä päivänä kuolemme, mutta kaikkina muina päivinä emme

Jaska Jokunen ja Ressu istuivat laiturilla katsellen auringonlaskua:

“Ressu, eräänä päivänä me kaikki kuolemme!” totesi Jaska.

“Kyllä, mutta kaikkina muina päivinä emme!” vastasi Ressu.

Vaikka kuolemaa tuli jauhettua tässä tekstissä runsaasti, niin meidät on luotu elämään ja rakastamaan elämää. Elämän rakastaminen on pyhäinpäivän sanoma. TFE:ssä haluamme aina valita elämän rakastamisen, niin kuin Ressu. Lähde kursseillemme rakastamaan itseäsi ja elämää! Kiitos, kun jaksoit lukea tänne asti!